27.7.2015


                                                  SADELAULU



                                                            Lähellä, lännessä, laulaa suuri meri.
                                                            Aallot, pilvien peittämät
                                                            vyöryvät minua kohti.
                                                            Minä kuulen niiden kohinan
                                                            tänne missä seison.
                                                            Maa vapisee jalkojeni alla, minä kuulen
                                                            kumean pauhun.





            ( Papago - musiikkia; Intiaanien viisautta- kirjasta )

26.7.2015

Oli synkkä ja myrskyisä....

Kaikki puhuvat sateesta..joten puhutaan sateesta. Eilisen melko täydellinen vastakohta on tänään. Eilen asteita oli hurjat 21! Ihan riittävästi. Sai hommailla antaumuksella ulkona aamusta iltaan. Illemmalla alkoi kerääntyä pilvenhaituloita ja ilma tuli hyvin kosteaksi ja taivas tasaisen harmaaksi, tuuli tyyntyi. Joskus aamusella alkoi sataa ja tuulla kovaa. Oli hämärää, aivan kuin olisi ollut syyskuu. Vesisade oli välillä niin paksua että oli pakko siristää myyränsilmiään ja katsoa tarkemmin: sataako räntää? Sade ja tuuli yhdessä näyttävät siltä kuin ilmassa juoksisi utuisia, honteloisia hahmoja pitkät harmaat viitat yllään. Sademiehiä kenties? Valo oli jännittävän kellervä. Sade ja kova tuuli kaatoivat pitkävartisia kukkia maahan. Illalla selkiintyi hetkeksi, aurinko näyttäytyi. Asteet nousivat päivän kolmestatoista seitsemääntoista. Sää on hieman painostavan oloista, lieneekö vielä ukkosta tulossa, saattaa olla että yöllä rytisee. Menin ulos keräämään sateen rutmuttamia kukkasia ja tarkistin samalla kantarellitilanteen. Hain kiireenvilkkaa veitsen ja kulhon joka osoittautui liian pieneksi, niitä oli pötkähtänyt maasta valtavasti!  Hyvähän se on että sataa. Aina parempi kuin rutikuivuus; jos valita pitää. Ei hellekään ole paras vaihtoehto kaikelle. Kaikki siirretyt perennat ja pensaat ovat lähteneet hyvin kasvamaan eli tällainen kesä on mainio siihen hommaan. Mutta tietenkin jos olisi suhteessa ollut yhtä paljon lämmintä kuin on satanut saisimme varmaan potkupallon kokoisia marjoja ja metrisiä kesäkurpitsoja. Näkyy tulevan paljon viinimarjoja, sekä omenia; ihan ajallaan kypsyvät. Mustikoita tulee myös. Ja sieniä tulee näköjään paljon.Saadaan siis satoa ihan kiitettävästi. Tämä nyt oli tällainen kesä, mitäs sitä valittamaan. Ilmeisesti jatkuu hyvin epävakaisena. Voi tulla hyvinkin hieno syksy,voi jatkaa pihahommia pitkään ja suunnitella ja valmistella seuraavaksi kesäksi eri virityksiä.  Odotan sitä oikein suurella mielenkiinnolla, mitä se tuo tullessaan.
Ennen sadetta.




värit sointuvat toisiinsa harmonisesti.
Tähtisilmät ovat todella kauniita ja
Näitä ihanan vaaleanpunaisia daalioita haluan
ensi kesäksi.

Pionit lopettelevat kukintaansa.


Nämä ruusut - ovatko sitten neidonruusuja vai joitain
muita - eivät pidä sateesta. Tuoksu on tyrmäävä.


Nämä liljat siirsin uuteen kukkapenkkin, eivät ollenkaan häiriintyneet,
vain hetken ihmettelivät kun maisemat vaihtui..se on tuttu ilmiö kasveille
tällä plantaasilla. Välillä lennetään jalat ilmassa.


Meikäläisen potager on kukkien valtaama; karhunvattu myös valtaa alaa..yrttiosaston
on vallannut lehtiselleri..ja joka paikassa sormustinkukkia, tulikukkia...keskellä
vielä pieni pläntti mansikoita varten, maa-artisokat pitää puolensa. Ehkä siirränkin
ne mansikoitten tilalle keskelle kasvimaata? Ensi kesäksi voisin hommata
lavakauluksia, ne on todella käteviä. Varsinkin jos sattuu ensi kesä olemaan
rutikuiva vaihteeksi.


Vihreä kottero on saanut uuden muovin.




Sormustinkukkien kesä.


Ketoneilikka ilmestyi raivatulle alueelle, juuri sille alueelle
jonka aion jättää villiksi; siis villimmäksi kuin muu piha
joka sekään ei villeydessään jää toiseksi...

Pallerokiurunkukka oli kiva yllätys, näitä täytyy kylvää ensi keväänä taas.


Valkoinen kurjenkello