Taivaanvuohi

Alkuillasta ruokintapaikalle läpsytteli taivaanvuohi....lieneekö valtaisa lintu-
määrä sen houkutellut. Se siirtyi tonkimaan kosteita kohtia pihasta matojen
toivossa. Lunta satoi ja tuuli puhalsi kylmästi - kyllä ravintoa tarvitaankin.
Ennenkin on vieraillut taivaanvuohi pihalla, useampia vuosia sitten.
Yleensä tämän kaverin näkee vain taivaalla ja kuulee sen vuohimaisen
mäkätyksen...Sulautuu kyllä täysin vielä ruskeaan maisemaan.
Ehkä se vielä piipahtaa uudelleenkin.

Etsiessään syötävää se työntää nokkansa mutaan nykivin liikkein ja
värisyttää samalla sen kärkeä. Paikallistettuaan saaliin nokan herkkä-
tuntoisella kärjellä se imaisee makupalan suuhunsa nostamatta
nokkaansa vedestä! Kätevää. Latinaksi tämä veijari on Gallinago gallinago.