Kaikkiruokaisia

Varis käväisi nakuttamassa rasvapötköä; jotainhan sitä on saatava syödäkseen. Varikset käyvät piipahtamassa ja tarkistavat
tarjonnan. Keväisiä vierailijoita alkaa näkymään enemmän ja enemmän. Järripeippoja, viherpeippoja, nokkavarpunen
käväisi pikapikaa. Pikkuvarpusia, tilhiä niitten tavanomaisten ruokailijoitten lisäksi.

Tilhet siemailee vaahteran mahlaa

Selvisi että lintuja kiinnostaa vaahterasta valuva mahla, se maistui myös tilhille joita
parveili useampia. Kovin lähelle nekään eivät päästä. Yritin saada kuvattua kirkkaassa
auringonpaisteessa joka häikäisee niin että tarkentaminen ja ylipäätään linnun saaminen
tähtäimeen on vaivalloista. Jotain tarttui kuitenkin kameraan.

Hääräilyä banaanien parissa

Kokeilen jos onnistuu banaanin kasvatus siemenistä. Valmiina
ostetut kasvit ovat vuoden parin sisään kupsahtaneet kaikki
tyynni. Siemeniä piti hioa hiekkapaperilla, ehkä se nopeuttaa
itämistä. Tiedä sitten kuka niitä luonnontilassa hioo tai minkä
prosessin ne käy läpi. Tämä on pienikasvuinen banaani. Ehkä
vielä tilaan isonkin banaanin, kukapa tietää...
Itäminen saattaa kestää kuukausiakin, joten jäämme odottelemaan.

Kevät tulee taas

Ainakin eilen oli valtavasti lintuja liikkeellä.
Tänään kylmä tuuli verotti hieman.
Olin kuulevinani lehtopöllön ääntä yöllä.
Linnuilla on jo rakkauspuuhat mielessä vahvasti.

Plantaasin maisemat alkavat sulamaan auringon lämmittäessä
enemmän ja enemmän. Hieno ja aurinkoinen viikonloppu olikin.
Tänään mittarin lukemat näyttivät plus 3-6 astetta.

paljastumaan kaikenlaista.

Lumen alta alkaa

Korppi

Sinitiaisten tutkimuksia

Veikeät ja vilkkaat sinitiaiset eivät paikallaan pysy. Kovasti tutkailivat vaahteran runkoa, löytävätkö purtavaa vai tihkuuko
jo auringon lämmittäessä mahlaa?

Tilhet vierailulla

Tilhi-seurue viihtyi pihalla ja lähiympäristössä, popsivat katajanmarjoja sekä
syksyllä poimimatta jääneitä aronianmarjoja. Jotain muutakin napostivat
nokkiinsa, kuten tässä kivipöydällä ruokintapisteellä. Kuvat napsittu taas
keittiön ikkunalta.

Mieluisa vierailija

Alkuillasta metsäkauris vaivihkaa hipsi maistelemaan kauraa. Kauaa se ei ollut
kun jo jatkoi pihan poikki matkaansa. Vilaisin olisiko se mennyt toiselle
ruokintapisteelle, mutta sillä taisi olla jotain muuta mielenkiintoista mielessä.

Mukavaa hipsiä ilta-auringossa...

Hukka huudeilla

Eilen aamulla oli susi liikkunut meikäläisen huudeilla. Käppäillyt lähimetsästä, poikennut
kevyenliikenteen väylälle ja jatkanut matkaansa kohti pohjoista. Jos olisin oikeaan aikaan
katsonut ikkunasta olisin nähnyt tämän vaikuttavan eläimen. Ihmettelin häslinkiä, ihmisiä
käy pällistelemässä tienpenkkaa, otetaan kuvia, poliisiauto kurvailee myöhemmin. Kävin
itsekin vilaisemassa ja en nähnyt yhtikäs mitään. Iltapäivällä Facebookissa olikin jo tietoa.
Harmittaa niin vietävästi kun en nähnyt. Täällä on näkynyt kolmen suden ryhmä ihan viime
viikolla; ovat juosseet meren jäällä. Kuvassa oleva susi on Ähtärin eläinpuistosta. Otin kuvan
joskus 2000 talvella. Kuvasin kuvasta. Yritän etsiä lisää kuvia jostain komeron uumenista.
Hänen katseensa todella poraa sielun syvyyksiin asti. Tuntui kysyvän: mikäs se sinä olet?

Sinnittele sarracenia!

Tötterökasvi on juuri ja juuri elossa. Tein juuri se virheen mitä
ei olisi saanut tehdä. Se pääsi kuivumaan ikkunanlaudalla,
tötteröt kuivahti kertaheitolla. En heittänyt menemään. Sille on
ilmestynyt pieniä lehden alkuja. Se kököttelee isossa lasi-
purnukassa. Ehkä virkostuu.

Kovia kokenut tötterökasvi.

Huurteinen ikkuna

Iloisen oranssi

Mukaan tarttui Oranssitähdikki; African Breeze,
Ornithogalum dubium. Iloisen värinen.  Hyvin vähän tietoa
löytyy tästä. Pitänee suorittaa lisää tutkimuksia. Kosteana
pidettävä multa, vaan ei siedä märkyyttä, eikä suoraa auringon-
paahdetta. Jonkinverran pakkasta  kestää kuitenkin. Hän joutuukin
ulos kesän tullessa. Jos se inspiroi jatkossa kukkimaan.

Aurinko lämmittää

Pakkaslumi vielä peittää maata.

Viherkotteron mittari näytti +12! Aurinko lämmittää, pakkasesta huolimatta.

Ainoa elossa oleva talvehtinut pelargoni.

Ajattelit sitten kukkia talvella!

Ihmettelin miten kummallinen iso lehdenruttu oli
ilmestynyt  talvehtivaan pasuunakukkaan.

Sehän oli kukan-nuppu! Että ihan pakkasilla piti
aloittaa kukinta. Työnsin sen vaan syksyllä tuulikaapin
nurkkaukseen, kun en viitsinyt raahata sitä vintille tai
pannariin. Ei ole kukkinut muutamaan vuoteen.
Kukkisipa vielä kesälläkin uudelleen.